Kenttähanke 2011

Taustaa

FC Halikko on pitänyt kotikenttänään Halikon aseman nurmikenttää, joka on kooltaan 78x55 m. Seuran joukkueet ovat harjoitelleet ja pelanneet pelinsä kentällä. Nurmikentän viereiselle hiekkakentälle on viety 11v11 pelit. Kun vastaavasti Salon muut seurat pääsevät harjoittelemaan ja pelaamaan Salon urheilupuiston kentillä on v.1948 tehty aseman nurmi oli käynyt ahtaaksi seuran yli 200:lle pelurille. Parantaakseen omien  junioreidensa harjoitusolosuhteita seura neuvotteli Salon kaupungin kanssa vuokrasopimuksen hiekkakentästä syksyllä 2010.

Työt alkuun

Allekirjoitetun vuokrasopimuksen myötä seura  omakustanneisesti uusi kentän salaojituksen ja paransi kentän muotoa. Työstä vastasi Pilpola Yhtiöt. Taloudellisesti kentän pohjatyöt maa-aineksineen ja salaojaputkineen oli suuri hanke ja työn toteutumisessa auttoi yritysten ja yksityisten rahallinen sekä talkootyöllä annettu  tuki. Pääyhteistyökumppaniksi saatiin Salon Osuuspankki, ja kentän nimeksi sovittiin Hippo-areena.

Salaojaputkea vedettiin 700 m ja maa-ainesta ajettiin kentälle. Kentän annettin olla talven yli rauhassa painumassa ja tekonurmimaton levittäminen aloitettiin alkukesällä 2011. Mattorullat kuljetettiin asemalle Kuljetusliike Nikulan toimesta. Tässä vaiheessa hankkeeseen tuli mukaan myös Elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus paikallisen Leader-ryhmä Ykkösakselin kautta.

Mattorullien levitys

Ennenkuin päästiin hankkeen suurimpaan  ja voimia vievimpään  työvaiheeseen eli mattorullien aukaisuun ja levitykseen käytiin kentän pinta vielä läpi muotoillen. Tähän saimme apua osittain kaupungin puolelta sekä Lemminkäisen koneen ja kuljettajana toimineen Jari Niinivaaran talkootyöpanostuksen.

Mattorullien aukaisu ja levitys vei lähes kuukauden ja talkootyötunteja kertyi yli 700 tuntia. Ajoittain hyvin epätoivoiseltakin tuntunut homma oli varmasti raskainta talkootyötä mitä meistä kukaan oli ikinä tehnyt. Viimeinen mattorulla levitettiin 31.5.

Kentän kohdistaminen

Matot olivat hyvinkin painavia, sillä niissä oli edelleen kumirouhetta ja hiekkaa jäljellä. Lopulta päädyimme tyhjentämään mattoja. Kymmeniä kottikärryllisiä rouhetta ja hiekkaa kärrättiin kentän laidalle. Mattojen kohdistaminen oli näin helpompaa.

Suurena apuna oli myös vuokrattu ajopeli Avant 635. Ilman konetta tämä työvaihe ei olisi onnistunut. Avantia käytettiin jo rullien levitykseen. Avantin piikkeihin kiinnitettiin varta vasten teetetty "piikkisika", jolla mattoa saatiin nykäistyä suuntaan jos toiseen tarvittava määrä. Kone vaatii aina ammattitaitoisen kuskin ja niitä onneksi löytyi vanhemmista. Joku kuskeista löysi ehkä itsestään vielä sen pikkupojan, kun tämäntapaiset vehkeet herätti kiinnostusta. Täytyy tässä kohtaa nostaa esille myös Pellin Vesan suuri työpanos ja kekseliäisyys.

Mattojen saumaus ja liimaus

Koska kenttä oli käytetty saumojen saaminen täysin kohdalleen oli haasteellista. Mielummin pieni rako kuin päällekkäin oli puhelinneuvontaa antaneiden Kenttämestareiden ohje. Kentän liimausta ja saumausta varten oli Heikki Laine teettänyt liimauskoneen, joka tulee palvelemaan jatkossa YIT-ammattimiehiä.

Ennen liimausta saumoista piti leikata kuprut pois ja Fiskarsin keittiösakset olivat ainakin kovasti FC Mamasien käytössä.

Saumaus ja liimaus oli yllättävän aikaa vievää ja talkootyötunteja kertyi yli kaksisataa. Suuren talkootyöpanostuksen antoi kymmeniä tunteja  tässä työvaiheessa antanut erään pelurimme setä. Suuri kiitos hänelle siitä. Sivusaumat saatiin kohdalleen P02 valmentajien tarkan työn toimesta.

Vihreää kakskomponentti liimaa löytyy varmasti monen jäsenemme kengistä ja vaatteista.

Kumirouheiden ja hiekan levitys

Ennen kumirohetta kentälle haettiin kivipuhallettua hiekkaa Eerikkilästä kolme perävaunurekallista autoilija Jari Niinivaaran toimesta. Hiekan levityksessä käytettiin apuna paikallisten golf-kenttien hiekkalevittimiä. Hannu Väinälä oli traktoreineen auttamassa kuormausta. Hiekan levityksen jälkeen kenttä näytti suoraan sanottuna aivan kauhealta ja silloin kyllä mielissä kävi, ettei tästä tule mitään. Kentällä oli kiviä ja muuta roskaa vaikka kuinka. Eipä muuta taas kun siivoustalkoilla tämäkin hoitui ja usko palasi hommaan.

Kentän kumirouheet tilattiin Puolasta tarjouskilpailun jälkeen. Tarkkaa saapumisaikaa ei tiedetty, ja allekirjoittaneen herätti yksi aamu puhelu, jossa kerrottiin puolalaisen rekan hortoilevan jossain päin Halikkoa ja etsivän kenttää. Pienten vaiheiden jälkeen rekka löytyi ja ohjattiin oikeaan paikkaan. Toinen rekka löysikin paikalle sitten suoraan.

48 tonnia kumirouhetta purettiin tonnin säkeissä odottamaan levitystä. Tässä vaiheessa oltiin tehty päätös käyttää apuna ammattimiehiä kumirouheen levitykseen ja jälkeenpäinkin se oli erittäin viisas päätös. Helsingistä oli YIT:ltä kaksi miestä neljän päivän verran pääasiallisesti tekemässä työtä. Juha Reijonen oli seuran puolelta heillä apuna  siirtelemässä säkkejä ja joudutti näin työn etenemistä parilla päivällä.

Kentän harjausta ja aidan tekoa

YIT:n neuvon mukaisesti kenttää tuli aluksi harjata erikseen valmistetulla harjauskoneella kumirouheen saamiseksi sisään. Harajusta tulisi tehdä säännöllisesti käyttöasteen mukaan.

Kentän ympärille on valmistunut aita, jolla on pyritty ehkäisemään mopoautojen ja mopojen ajelu kentällä. Aidan valmistuksesta on kiittäminen Antti Saarista , joka on viettänyt aidan parissa useita tunteja.

Yhteenvetoa

Kentän valmistuttua ensimmäiset harjoitukset kentällä oli T04/05 joukkueella. Oli ilo katsella tyttöjen juoksemista ja harjoittelua, kun kerrankin oli tilaa toteuttaa harjoituksia. Kentän "korkkaus" harjoittelun merkeissä tapahtui juuri oikealla ryhmällä sillä joukkueen taustahahmot Virpi ja Juha Reijonen ovat olleet mukana kenttähankkeessa suurella talkootyöpanostuksella. Kiitokset suuret kuuluvat myös kaikkien edellämainittujen lisäksi niille , jotka ovat olleet omalla työpanoksellaan mukana tässä hankkeessa. Kiitokset vielä erikseen Anneli Glansille hänen luottamuksesta seuraa kohtaan .Ilman teitä kaikkia tulevana kesänä seuramme yli 300 peluria harjoittelisi edelleen silä 78 x 55m kokoisella nurmella!

Kesäkuussa 9.6. pidämme kentän viralliset avajaiset seurapäivän merkeissä.

                                                                                                           -m-

Toim.huom: Tämän kirjoittaja, Merja Stenholm, on itse ollut koko kenttähankkeen sydän ja sielu. Eli kaikkien jo jaettujen kiitosten lisäksi, todella suuri kiitos seuran puolesta kuuluu kirjoittajalle itselleen!